IsHaO-317-2024

Tietopyyntö 240105

#1 Pyydettävät tiedot
5.1.2024 klo 10:31 minulle OmaKelan kautta lähettäneen virkamiehen nimi, virka-asema ja matkapuhelinnumero

#2 Tietojen saantiperuste

#2.1 Edellytän että tietopyyntö käsitellään lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 4 luvun 14§ mukaisesti. Julkisuuslaki on pakottavaa lainsäädäntöä eikä se tunne muunlaista vastausta kun se mitä em. lainkohdassa on säädetty. Se että luetellaan aiemmin käsiteltyjä asiakirjapyyntöjä ei ole lain mukainen vastaus asiakirjapyyntöön.
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/1484/2022
7.7.2022
EOAK/1484/2022
sivu 2
Apulaisoikeusasiamiehen sijaisen mukaan on kuitenkin edelleenkin tärkeää pitää mielessä tietopyyntöön ja tiedusteluun vastaamisen välinen perimmäinen ero, koska niiden käsittelyä koskevat erilaiset menettelysäännökset. Yksinkertaistettuna todeten julkisuuslain näkökulmasta pyydetty tieto joko annetaan (pyydetyllä tavalla) tai ei anneta (joko lainkaan/kokonaan tai pyydetyllä tavalla), ja viimeksi mainituissa tilanteissa menetellään julkisuuslain menettelysäännösten mukaisesti asian käsittelyn päättyessä viime kädessä valituskelpoiseen päätöksen.
#2.2 Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 10 §:n mukaisesti salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos kyseisessä laissa niin säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon. Jos kieltäydytte antamasta tietoa asiakirjan julkisesta osasta niin vaadin että teette asiasta julkisuuslain mukaisen kieltäytymispäätöksen ja perustelette sen juuri osajulkisuuden osalta.
#2.3 Pyytämieni asiakirjojen käyttötarkoitus on yksinomaan henkilökohtaista ja kotitaloutta koskevaa toimintaan ja joka ei ole sidoksissa mihinkään ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan eli GDPR, Tietosuoja-asetuksen (EU) 670/2015 aineellista soveltamisalaa koskevan 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan tarkoittamaan käyttötarkoitukseen.
https://gdprinfo.eu/fi/fi-article-2
Tietosuojalaki 1050/2018 1 luvun 2§:n mukaan lain soveltamisala on sama kun tietosuoja-asetuksen 2 artiklan soveltamisala.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050#L1P2
Ym. perusteilla ei käyttötarkoituksen vuoksi muodostu sellaista henkilörekisteriä johon voitaisi soveltaa mitään henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä, näin ollen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisen käsittelyperusteen olemassaolon puutetta ei voida soveltaa kieltäytymisperusteena. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 luvun 13 §:n 2 momentin tarkoittamia edellytyksiä ei edes teoriassa voi olla olemassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#L4P13
Olen eläkkeellä enkä harjoita mitään ammattia enkä yritystoimintaa joten en edes teoriassa voi tehdä sellaista asiakirjapyyntöä johon voitaisi soveltaa GDPR:ää ja/tai Tietosuojalakia 1050/2018.2.4 Perustuslain 2 luvun 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viiv

ytystä lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P21

#3 Tietojen antotapa

#3.1 Sähköisessä muodossa pdf-tiedostoina. Sähköisessä muodossa siksi etten pysty lukemaan paperilla olevaa normaalia tekstiä ilman suurennuslasia.
Kun pyydän asiakirjoja sähköisessä muodossa niin minun on julkisuuslain 16§ mukaan myös saatava ne sähköisessä muodossa ja paperituloste on siten kelvotonta ongelmajätettä jonka palautan takaisin Kelalle vastauslähetyksenä veronmaksajien kustannuksella ja teen uuden saman sisältöisen asiakirjapyynnön.
#3.2 Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaisesti viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Jos annatte asiakirjan muulla tavalla kun on pyydetty niin se tulee perustella laki- ja asiaperusteilla. Kopio sähköisestä asiakirjasta on nimen omaan sähköinen ja tuloste voi olla myös paperinen mutta myös tuloste saattaa olla sähköinen jos sen tulostaa esim. pdf-tulostimella. Jos kieltäydytte antamasta asiakirjoja sähköisessä muodossa pdf-tiedostoina niin vaadin että teette asiasta julkisuuslain mukaisen kieltäytymispäätöksen. Huomautan kuitenkin ettei kieltäytymiselle ole laillisia perusteita ja kieltäytymispäätöksessä on mainittava lainkohta joten kieltäytyminen on mahdotonta ilman lain sisällöstä ja tarkoituksesta valehtelua josta tosin Kelalla on pitkät perinteet.

#4 Tiedote

#4.1 Jatkossa mikä tahansa kirje tai viesti Kelasta johtaa julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön ellei siinä ole sen lähettäneen virkamiehen nimeä, virka-asemaa ja suoraa puhelinnumeroa. Itä-Suomen hallinto-oikeuden 10.6.2022 tekemä päätös 1354/2022, päätöksen mukaan pyytämäni Kelan toimihenkilön puhelinnumero on julkisuuslain mukainen viranomaisen asiakirja eikä se ole salassa pidettävä. Kela ei valittanut päätöksestä KHO:een. Tuo hallinto-oikeuden päätös on ylemmän viranomaisen ohje julkisuuslain 5§:n soveltamisesta ja se sitoo Kelaa myös jatkossa samankaltaisissa tilanteissa ja päätöksissä.
https://onnellinen-maa.webnode.fi/IsHaO-1354-2022/
#4.2 Edellytän että asiakirja- ja tietopyynnöt käsitellään lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 4 luvun 14§ mukaisesti. Julkisuuslaki on pakottavaa lainsäädäntöä eikä se tunne muunlaista vastausta kun se mitä em. lainkohdassa on säädetty joten kieltäytyminen vastaamasta tai 'puutaheinää'-vastaus saattaa rikkoa virkavelvollisuutta. Myös em. lainkohdassa olevat käsittelyajat eivät ole suositus vaan ehdoton vaatimus.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#L4P14
#4.3 Asioiden käsittelyssä on noudatettava hallintolakia, tuo koskee myös virheenkorjausvaatimusten ja hallintokanteluiden käsittelyä ja etenkin niiden perusteluita. Kelalla on olut pahoja ongelmia ainakin hallintolain 6§,8§,9§,31§,44§ ja etenkin 45§ noudattamisessa. Änkyröinti saattaa johtaa virkavastuun konkretisoitumiseen.
#4.4 Maailman Onnellisin maa ja sen onnettomat virkamiehet
https://onnellinen-maa.webnode.fi/
Kaikki mitä kirjoitatte on julkista tietoa ja voi päätyä ym. sivustolle joten kannattaa ajatella mitä kirjoittaa ettei kirjoita mitä ajattelee.

Tietopyyntö_240108

#1 Pyydettävät asiakirjat
Saapunut tekstiviesti 8.1.2024 klo 12:22
"Tietopyynösi on otettu käsittelyyn 8.1.2024. Huomaathan etä tähän viestiin ei voi vastata. Asiointinumerosi on 236677. Ystävällisin terveisin Kela Kantapalvelut."
#1.1 Ym. tekstiviestin lähettäneen virkamiehen nimi, virka-asema ja matkapuhelinnumero.  

PÄÄTÖS
1912024 Dnro 594/034/2023, 9/034/2024
Tietopyyntösi 5.1.2024 ja 8.1.2024

Asia
Sähköpostitse 5.1.2024 ja 8.1.2024 yllä mainituissa asioissa saapuneet tietopyyntösi.

Pyyntö ja esitiedot
Pyydät Kelan toimihenkilöiden Piia Tuura ja Susanna Myllymäki suoria puhelinnumeroita.
Olet toimittanut Kelaan 5.1.2024 tietopyynnön, jolla pyydät sinulle 5.1.2024 klo 10.31 sinulle viestin OmaKela-asiointipalvelun kautta lähettäneen Kelan toimihenkilön Susanna Myllymäen suoraa työpuhelinnumeroa.
Olet toimittanut Kelaan 8.1.2024 tietopyynnön, jolla pyydät Kelan toimihenkilön Piia Tuuran suoraa työpuhelinnumeroa tai julkisuuslain mukaista päätöstä, mikäli numeroa ei luovuteta.

Pyydät tietoja ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Pyydät tietoja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla. Selvität käyttötarkoitustasi tietosuoja-asetuksen (670/2015) aineellista soveltamisalaa koskevan 2 artiklan 2 kohdan c alakohdalla.

Tietopyynnössäsi ilmoitat, että kaikki mitä Kela ilmoittaa, voi päätyä jo aiemmin Kelan tietoon tuomallesi julkiselle verkkosivustollenne

https://onnellinen-maa.webnode.fi.

Päätös

Pyytämiäsi tietoja ei luovuteta.

Perustelut

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Lakia sovelletaan viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Edelleen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 S:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Pyydät sähköisessä muodossa henkilötietoja eli Kelan toimihenkilöiden henkilöstöhallinnon rekistereistä ilmeneviä suoria puhelinnumeroja. Et ole pyyntösi yhteydessä esittänyt sellaista henkilötietojen käyttötarkoitusta koskevaa selvitystä, jonka johdosta voitaisiin katsoa, että sinulla olisi henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää pyydettyjä henkilötietoja. Et ole myöskään esittänyt riittävää selvitystä mahdollisesti luovutettaviin henkilötietoihin kohdistuvista asianmukaisista suojaustoimenpiteistä. Kela ei julkaise toimihenkilöiden suoria puhelinnumeroita kela.fi -sivustolla. Pääsääntöisesti Kelan puhelinpalvelu tapahtuu asiakaspalvelun sujuvuuden ja muun Kelan toiminnan varmistamiseksi valtakunnallisten palvelunumeroiden välityksellä. Pyytämiesi toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot sisältyvät Kelan sisäiseen käyttöön tarkoitettuun henkilörekisteriin, eivätkä tiedot siten kuulu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisalaan. Tietojen käyttötarkoituksen osalta olet ilmoittanut, että kaikki, mitä Kela ilmoittaa, voi päätyä julkiselle verkkosivustollesi
https://onnellinen-maa.webnode.fi
Sitä, että toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot mahdollisesti tulevat julkaistuksi ko. verkkosivustolla, ei voida pitää tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisena henkilötietojen käsittelynä. Näin ollen pyytämiäsi tietoja ei voida sinulle luovuttaa.

Lainkohdat

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 5 §, 13 §:n 2 momentti ja 16 §:n 3 momentti

KANSANELÄKELAITOS
Lakipalveluryhmä
Suvi Onninen
Yksikön päällikkö

#1 Lisätietokyselyt kohdat #2 ja #3
#1.1 Tietojen saamisen peruste on hallintolain 2 luvun 8§
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O1L2P8
#1.2 Tietojenantovelvollinen on hallintolain 7 luvun 44§:n 1 momentin 4. kohdan perusteella päätöksen allekirjoittaja Kansaneläkelaitoksenlakipalveluryhmän yksikön päällikkö Suvi Onninen
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O2L7P44
#1.3 Soittopyyntö Suvi Onniselle, aihe kohdissa #2 ja #3 mainitut asiat. Mikäli soittopyyntö ei toteudu niin vaadin että soittopyyntöön vastaa joku muu Kelan toimihenkilö ja Onnisen kieltäytyminen käsitellään kurinpitoasiana. Olisi suotavaa että vastaisitte kohdissa #2 ja #3 esittämiini asioihin ensin kirjallisesti sähköpostilla ja kertoisitte samalla soittoajankohdan vaikka noin tunnin tarkkuudella.

#2 Hankinta- ja lakiyksikkö 19.1.2024 Dnro 594/034/2023
Saapui postissa 24.1.2024
Liite: Päätös_240119_594-034-2023.pdf
#2.1 Missä kohdassa julkisuuslain 16§:ssä sanotaan että asiakirjapyynnön saa jättää tutkimatta?
#2.2 Mihin lainkohtaan perustuu tuo tutkimatta jättäminen, ja miksi sitä lainkohtaa ei ole mainittu päätöksessä?
#2.3 Miksi rikotte fysiikankin lakeja väittämällä että asiakirjapyyntö on toteutettu jo ennen kun se on edes lähetetty?
#2.4 Miksi ette noudata Eduskunnan säätämän julkisuuslain 14§:ää jossa on säädetty aukottomasti ja yksityiskohtaisesti asiakirjapyynnön käsittelystä?
#2.5 Ette ole vastannut 17.1.2024 esittämääni kysymykseen siitä että onko palauttamani paperiset asiakirjat saapuneet Kansaneläkelaitokselle, kyllä/ei?

#3 Hankinta- ja lakiyksikkö 19.1.2024 Dnro 594/034/2023, 9/034/2024
Saapui postissa 24.1.2024
Liite Päätös_240119_594-034-2023_9-034-2424.pdf
#3.1Perustelette päätöstä sillä ettei pyytämäni viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan pyytämieni Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden Piia Tuuran ja Susanna Myllymäen suorat puhelinnumerot ole viranomaisen asiakirja.
Itä-Suomen hallinto-oikeuden 10.6.2022 tekemän päätöksen 1354/2022 mukaan Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön puhelinnumero on julkisuuslain mukainen viranomaisen asiakirja eikä se ole salassa pidettävä. Kansaneläkelaitos hävisi jutun oikeudessa mutta ei valittanut päätöksestä KHO:een. Tuo hallinto-oikeuden päätös on ylemmän viranomaisen ohje julkisuuslain 5§:n soveltamisesta ja se sitoo Kelaa myös jatkossa samankaltaisissa tilanteissa ja päätöksissä.
https://onnellinen-maa.webnode.fi/IsHaO-1354-2022/
Miksi kerjäätte harmeja ja ikävyyksiä änkyröimällä ja valehtelemalla lain sisällöstä ja tarkoituksesta vaikka hyvin tiedätte että tuollainen perseily vain pahentaa asemaanne ja voi johtaa virkavastuun konkretisoitumiseen?#3.2 Kerrotte että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Olette viitannut tuossa henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin kertomatta noiden säännösten lainkohtaa. Laki, pykälä ja momentti?
Kun lakia ei ole niin silloin ei ole myöskään laissa toisin erikseen säädetty. Ilmoittamani käyttötarkoituksen vuoksi ei muodostu sellaista henkilörekisteriä johon voitaisi soveltaa mitään henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä, näin ollen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisen käsittelyperusteen olemassaolon puutetta ei voida soveltaa kieltäytymisperusteena.
#3.2 Kerrotte että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621#L4P13
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 13 §:n 2 momentti edellyttää että olisi jokin lakiin perustuva edellytys tietojen luovutukselle, mikä tuo edellytys on?
#3.3 Miksi valehtelette kun väitätte etten ole pyyntöni yhteydessä esittänyt sellaista henkilötietojen käyttötarkoitusta koskevaa selvitystä, jonka johdosta voitaisiin katsoa, että minulla olisi henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää pyydettyjä henkilötietoja?
Olette viitannut tuossa henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin. Millä perusteella kuvittelette voivanne katsoa olemattomien henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten perusteella etten olisi esittänyt hyväksyttävää käyttötarkoitusta?
#3.4 Minkä lain kohdan mukaan se että Kansaneläkelaitos ei julkaise toimihenkilöiden suoria puhelinnumeroita kela.fi -sivustolla olisi kieltäytymisperuste olla antamatta pyytämiäni puhelinnumeroita? Mikä laki kieltää yksityistä tahoa julkaisemasta julkista tietoa?
En ole ilmoittanut että varmasti julkaisisin vaan että mahdollisesti voisin julkaista ja silti se olisi ilmoittamani käyttötarkoituksen mukaista toimintaa.
#3.5 Väitätte että "Sitä, että toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot mahdollisesti tulevat julkaistuksi ko. verkkosivustolla, ei voida pitää tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisena henkilötietojen käsittelynä."
https://gdprinfo.eu/fi/fi-article-2
Mihin tuo perätön väitteenne perustuu?
Tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohta ei anna harkintavaltaa ja sen soveltaminen tai soveltamatta jättäminen on perustuttava todistettuihin tosiasioihin. Mitään näyttöä siitä että ylläpitämäni verkkosivusto https://onnellinen-maa.webnode.fi olisi jotain muuta kun luonnollisen henkilön suorittamaa yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa ei ole esitetty eikä sellaista ole olemassa.

Jotkut harrastaa pullojen keräilyä jotkut toiset mummojen potkimista mutta minulla on ihan eri harrastukset. Kansaneläkelaitoskin näyttää ihan työkseen kiusaavan näkövammaista lähettämällä paperitulosteita pdf-tiedostojen sijasta eikä perustele perseilyään millään tavalla.

#4 Liitteet
#4 .1 Päätös_240119_594-034-2023.pdf
#4.2 Päätös_240119_594-034-2023_9-034-2424.pdf

#2.1 Kela perustelee päätöstä sillä ettei pyytämäni viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan pyytämieni Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot ole viranomaisen asiakirja. Itä-Suomen hallinto-oikeuden 10.6.2022 tekemän päätöksen 1354/2022 mukaan Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön puhelinnumero on julkisuuslain mukainen viranomaisen asiakirja eikä se ole salassa pidettävä. Valittajan tietopyynnössään vaatiman työntekijän suora puhelinnumero sisältyy Kelan intranetiin tallennettuihin työntekijän yhteystietoihin, ja kyseiset tiedot muodostavat Kelan sisäisen puhelinluettelon. Kyseistä intranettiä ja siitä saatavia sähköisiä tulosteita on pidettävä julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuina viranomaisen asiakirjoina. Kansaneläkelaitos hävisi jutun oikeudessa mutta ei valittanut päätöksestä KHO:een. Tuo hallinto-oikeuden päätös on ylemmän viranomaisen ohje julkisuuslain 5§:n soveltamisesta ja se sitoo Kelaa myös jatkossa samankaltaisissa tilanteissa ja päätöksissä. Hallinto-oikeuden päätöstä ei ole kuitenkaan noudatettu vaan on annettu useita päätöksiä joissa on kieltäydytty antamasta Kelan toimihenkilöiden puhelinnumeroja sillä perusteella ettei Kelan toimihenkilön työpuhelinnumero ole julkisuuslain mukainen asiakirja ja on useita asiakirjapyyntöjä joihin on vaatimuksistani huolimatta jätetty päätös kokonaan tekemättä.

#2.2 Kela kertoo että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Kela on viitannut tuossa henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin kertomatta noiden säännösten lainkohtaa jota ei ole kerrottu eikä sitä ole olemassa. Kun lakia ei ole niin silloin ei ole myöskään laissa toisin erikseen säädetty. Ilmoittamani käyttötarkoituksen vuoksi ei muodostu sellaista henkilörekisteriä johon voitaisi soveltaa mitään henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä, näin ollen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan mukaisen käsittelyperusteen olemassaolon puutetta ei voida soveltaa kieltäytymisperusteena.

#2.3 Kela kertoo myös että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 13 §:n 2 momentti edellyttää että olisi jokin lakiin perustuva edellytys tietojen luovutukselle, Kela ei kuitenkaan kerro mikä tuo edellytys on eikä sellaista ole olemassa.

#2.4 Kela väittää etten ole pyyntöni yhteydessä esittänyt sellaista henkilötietojen käyttötarkoitusta koskevaa selvitystä, jonka johdosta voitaisiin katsoa, että minulla olisi henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää pyydettyjä henkilötietoja. Kela viittaa tuossa taas henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin eikä kerro millä perusteella kuvittelee voivansa katsoa olemattomien henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten perusteella etten olisi esittänyt hyväksyttävää käyttötarkoitusta.

#2.5 Kela ei kerro sitä minkä lain kohdan mukaan se että Kansaneläkelaitos ei julkaise toimihenkilöiden suoria puhelinnumeroita kela.fi -sivustolla olisi kieltäytymisperuste olla antamatta pyytämiäni puhelinnumeroita eikä sitä mikä laki kieltää yksityistä tahoa julkaisemasta julkista tietoa. Kansaneläkelaitoksen asiakkaiden puhelimitse tapahtuvien yhteydenottojen keskittäminen käytössä oleviin palvelunumeroihin ei saa kaventaa asiakkaan tiedonsaanti- eikä muitakaan laillisia oikeuksia. Se ettei asian ratkaisijaan tai päätöksen tekijään saa suoraa kontaktia on johtanut asioiden käsittelyn laadun heikkenemiseen ja jopa tahallisiin laittomiin ratkaisuihin asiakkaan vahingoksi. Kirjallisiin kysymyksiin ei vastata vaan neuvontavelvollisuutta rikotaan jatkuvasti ja tahallisesti. Päätösten tekijä Suvi Onninen ei ole vastannut useisiin soittopyyntöihini eikä vastaa puhelimeen vaikka olen soittanut hänelle useita kymmeniä kertoja; eilen (13.2.2024) soitin 5 kertaa Suvi Onnisen matkapuhelimeen ja joka kerta hälytti normaalisti ja puhelu meni lopulta puhepostiin kun ei siihen vastattu eikä soitettu takasin vaikka tieto soitosta oli varmaankin jäänyt puhelimeen. Näyttää siltä että röyhkeys oli taas rohkeutta suurempaa ja vastuun pakoilu jatkuu. En ole saanut asianmukaista vastausta lisätietokyselyyn. Liite Lisätietokyselyt_240125.pdf .

#2.6 Kela väittää että "Sitä, että toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot mahdollisesti tulevat julkaistuksi ko. verkkosivustolla, ei voida pitää tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisena henkilötietojen käsittelynä." Kela ei kerro sitä mihin tosiasioihin tuollainen väite perustuu. Tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohta ei anna harkintavaltaa ja sen soveltaminen tai soveltamatta jättäminen on perustuttava todistettuihin tosiasioihin. Mitään näyttöä siitä että ylläpitämäni verkkosivusto https://onnellinen-maa.webnode.fi olisi jotain muuta kun luonnollisen henkilön suorittamaa yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa ei ole esitetty eikä sellaista ole olemassa. Kyse on puhtaasta harrastustoiminnasta. Harrastus on ilmainen eikä tuossa rahaa liiku kumpaankaan suuntaan senttiäkään. Kelan tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu päättäminen kansalaisten ylläpitämien nettisivustojen sisällöstä vaikka sitä on ennenkin yritetty.

#2.7 Kela on kieltäytynyt useita kertoja antamasta pyytämiäni asiakirjoja vedoten henkilötietojen käsittelyä koskeviin säännöksiin. Useista kyselyistä ja asiakirjapyynnöistä huolimatta Kela ei suostu kertomaan mitä nuo henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset ovat ja mihin lakiin ne perustuu. Koska kyse on julkisuuslain mukaisesta tiedonsaantioikeudesta päättämisestä niin noiden säännösten pitäisi perustua lakiin. Olen eläkkeellä enkä harjoita mitään ammattia enkä yritystoimintaa joten en edes teoriassa voi tehdä sellaista asiakirjapyyntöä johon voitaisi soveltaa GDPR:ää ja/tai Tietosuojalakia 1050/2018. Noita Kelan väittämiä henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä ei edes teoriassa voi olla olemassa joten en yhtään ihmettele että niitä ei suostuta kertomaan. Olemattomia ja mihinkään lakiin perustumattomia henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä on käytetty laittomana kieltäytymisperusteena useissa päätöksissä.

#2.8 Tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamisesta on lainvoimainen päätös, Itä-Suomen HAO 22.9.2023 2101/2023

Vastaus vaatimuksiin

Kela katsoo, että sen 19.1.2024 antamat päätökset ovat lainmukaisia ja vaatii, että valitus hylätään.

Perustelut

Päätös 2.

Valittaja on toimittanut Kelaan 5.1.2024 tietopyynnön, jolla hän on pyytänyt 5.1.2024 OmaKelan kautta viestin lähettäneen virkamiehen nimen, virka-aseman ja suoran työpuhelinnumeron. Hänelle on ilmoitettu viestin lähettäjä ja nimike. Valittaja on toimittanut Kelaan 8.1.2024 tietopyynnön, jolla hän on pyytänyt Kelan kirjaamon toimihenkilön suoraa työpuhelinnumeroa tai julkisuuslain mukaista päätöstä, mikäli numeroa ei luovuteta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 5 $:n 2 ja 4 momentissa on säädetty, mitä tarkoitetaan viranomaisen asiakirjalla ja missä tilanteissa julkisuuslakia sovelletaan viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin.

Ensisijaisesti Kela katsoo, että toimihenkilöiden työpuhelinnumerot sisältyvät Kelan sisäiseen käyttöön tarkoitetun intranetin työntekijää koskeviin henkilötietoihin, jotka on tarkoitettu Kelan sisäistä käyttöä varten. Tietoa toimihenkilön puhelinnumerosta ei arkistoida. Kela katsoo, että sisäiseen käyttöön tarkoitettu puhelinnumero ei kuulu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisalaan. Kela ei julkaise toimihenkilöiden työpuhelinnumeroita kela.fi -sivustolla. Kelan puhelinpalvelu tapahtuu asiakaspalvelun sujuvuuden ja muun Kelan toiminnan varmistamiseksi valtakunnallisten palvelunumeroiden välityksellä.

Toissijaisesti, jos toimihenkilöiden työpuhelinnumeroihin katsotaan vastoin Kelan käsitystä sovellettavan julkisuuslakia, Kela perustelee päätöksen lainmukaisuutta seuraavilla perusteilla.

Julkisuuslain 13 §:n 2 momentin perusteella pyydettäessä saada tieto viranomaisen henkilörekisteristä, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin perusteella viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sitä täydentävää tietosuojalakia. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;
b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;
e) käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;
f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

Tietosuoja-asetusta ei 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksin omaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa.

Valittaja on pyyntönsä yhteydessä ilmoittanut, että hänen pyytämiensä asiakirjojen käyttötarkoitus on yksinomaan henkilökohtaista ja kotitaloutta koskeva toiminta, joka on tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukainen käyttötarkoitus. Hän on ilmoittanut myös, että kaikki, mitä Kela vastaa valittajalle, on julkista tietoa ja voi päätyä valittajan ylläpitämälle sivustolle
https://onnellinen-maa.webnode.fi/

Kela on antamallaan päätöksellä kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä suoria puhelinnumeroita. Valittaja on ilmoittanut henkilötietojen käyttötarkoitukseksi tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisen käyttötarkoituksen, mutta samalla ilmoittanut, että henkilötiedot voivat päätyä julkiselle verkkosivustolle. Valittaja on julkaissut Kelalta pyytämiään henkilötietoja julkisella verkkosivustollaan. Henkilötietojen luovuttamista niiden julkaisemiseksi julkisella verkkosivustolla ei voida pitää tietosuojasetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisena yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelynä. Turun hallinto-oikeus on 19.12.2023 antamassaan (julkaisemattomassa) päätöksessä (H2374/2023, dnro 779/03.04.04.04.01/2023) ottanut kantaa saman kaltaiseen asiaan ja todennut, että valittajalla ei voitu katsoa olleen henkilötietojen käsittelylle tietosuojasetuksen 2 artiklan 2 c) alakohdan mukaista yksinomaan henkilökohtaista käyttötarkoitusta.

Vaatimus

Pyydän edelleen, että hallinto-oikeus kumoaa yllä mainitut valituksen alaiset päätökset.

Perustelut

2. Päätös #2

#2.1 Kela kiistää edelleen ettei pyytämäni viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan pyytämieni Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden suorat puhelinnumerot ole viranomaisen asiakirja vaikka Itä-Suomen hallinto-oikeuden 10.6.2022 tekemän päätöksen 1354/2022 mukaan Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön puhelinnumero on julkisuuslain mukainen viranomaisen asiakirja eikä se ole salassa pidettävä.

#2.2 Ilmoitin tietopyynnön kohdassa #2.3 tietojen käyttötarkoituksen "Pyytämieni asiakirjojen käyttötarkoitus on yksinomaan henkilökohtaista ja kotitaloutta koskevaa toimintaan ja joka ei ole sidoksissa mihinkään ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan eli GDPR, Tietosuoja-asetuksen (EU) 670/2015 aineellista soveltamisalaa koskevan 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan tarkoittamaan käyttötarkoitukseen."

Tietopyynnön kohdassa #4.4 ilmoitin että "#4.4 Maailman Onnellisin maa ja sen onnettomat virkamiehet
https://onnellinen-maa.webnode.fi/
Kaikki mitä kirjoitatte on julkista tietoa ja voi päätyä ym. sivustolle joten kannattaa ajatella mitä kirjoittaa ettei kirjoita mitä ajattelee."
Tarkennan tässä yhteydessä että en ole ilmoittanut käyttötarkoitukseksi sitä mitä kohdassa #4.4 sanotaan ja ilmoitan nyt että jos julkaisemiselle ilmoitetaan laillinen este niin en tule julkaisemaan mahdollisesti saamiani tietoja ylläpitämälläni verkkosivustolla
https://onnellinen-maa.webnode.fi

Lausunnossaan Kela ei ole esittänyt mitään näyttöä siitä että ylläpitämäni verkkosivusto olisi jotain muuta kun luonnollisen henkilön suorittamaa yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa. Kyseessä on harrastustoiminta jonka osuva kuvaus löytyy julkisuuslain 3§:stä. Kelan tehtäviin ja toimivaltaan ei kuulu päättäminen kansalaisten ylläpitämien nettisivustojen sisällöstä.

#2.3 Kela on viitannut päätöksessä henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin kertomatta noiden säännösten lainkohtaa edes erikseen kysyttäessä, vasta nyt lausunnossaan se sen ilmoittaa vaikka se olisi pitänyt ilmoittaa jo päätöksen perusteluissa. Kyse on siis tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamisesta.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensin ratkaistava kysymys siitä, sovelletaanko Kansaneläkelaitoksen intranetiin tallennettuihin työntekijän tietoihin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia vai jäävätkö ne mainitun lain 5 §:n 4 momentissa säädetyn perusteella lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Mikäli valittajan pyytämiin tietoihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, on asiassa vielä arvioitava, onko Kansaneläkelaitos voinut kieltäytyä antamasta tietoja sähköisesti sillä perusteella, ettei valittajan voida katsoa käyttävän tietoja yksinomaan henkilökohtaista tai kotitalouttaan koskevaan toimintaan, eikä tietojen luovuttamiselle ole ollut viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaisia edellytyksiä.

Julkisuuslain soveltuminen

Sovellettavat säännökset ja lain esityöt

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 5 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten.

Julkisuuslain 5 §:n 4 momentin mukaan lakia sovelletaan viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden lukuun toimivien yksityisten ja yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa ja muuta niihin verrattavaa viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon. Jos asiakirjat kuitenkin liitetään arkistoon, viranomainen voi määrätä, että tietoja niistä saa antaa vain viranomaisen luvalla.

Julkisuuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) 5 §:n 4 momenttia koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on muun ohella todettu, että momentti koskee sellaisia viranomaisen sisäisen toiminnan asiakirjoja, jotka eivät salassapitosäännösten noudattamista koskevia velvoitteita lukuun ottamatta kuuluisi lain soveltamisalaan. Momentin mukaan lakia sovellettaisiin viranomaisissa työskentelevien sekä viranomaisten ja niiden toimeksiannosta toimivien yksityisten tai yhteisöjen välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa tai muuta viranomaisten sisäistä työskentelyä varten laadittuihin asiakirjoihin vain, jos ne sisältävät sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön mukaan on liitettävä arkistoon. Viranomaisissa toimivien välistä yhteydenpitoa varten laadituilla asiakirjoilla tarkoitetaan viranomaisen sisäisiä kokouksia tai sisäistä hallintoa varten laadittuja viestejä, tiedotteita, muistioita, pöytäkirjoja ja muita sellaisia asiakirjoja. Viranomaisen lukuun toimeksiantotehtäviä suorittavien ja viranomaisissa toimivien neuvottelua ja muuta yhteydenpitoa varten laadittuja asiakirjoja pidettäisiin ehdotuksen mukaan viranomaisen sisäisinä asiakirjoina. Muita momentissa tarkoitettuja sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja olisivat muun muassa henkilöstön virkistystoimintaa koskevat ja muut niihin rinnastettavat asiakirjat sekä esimerkiksi työajan seurantajärjestelmät samoin kuin viranomaisen vapaamuotoiseen rutiiniasioiden viestintään käytettävät muistiinpanoluonteisia asiakirjoja sisältävät tai välittävät järjestelmät.

Virkamiesten ja vastaavasti viranomaisen toimeksiantotehtävää suorittavan ja viranomaisen edustajien välisen kommunikoinnin ja mielipiteidenvaihdon vapauden säilyttäminen on välttämätöntä viranomaisen toiminnan turvaamiseksi. Rajoitusperustetta harkittaessa on otettu huomioon hallitusmuodon 10 §:n 2 momentti sekä perusoikeuksien rajoituksia koskevat yleiset opit, joita on lähemmin selostettu lakiehdotuksen 24 §:n perusteluissa. Koska hyvää ja monipuolista valmistelua sekä virkamiesten vapaata mielipiteenvaihtoa voidaan pitää tärkeinä yleisinä etuina ja koska rajoitus tulee sovellettavaksi vain arkistointivelvollisuuden ulkopuolelle jääviin asiakirjoihin, säännöksen mukaisen tiedonsaannin rajoituksen voidaan katsoa olevan mahdollinen hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin sekä perusoikeuksien rajoittamista koskevien yleisten oppien mukaan.

Arkistolain 6 §:n 1 momentin mukaan arkistoon kuuluvat asiakirjat, jotka ovat saapuneet arkistonmuodostajalle sen tehtävien johdosta tai syntyneet arkistonmuodostajan toiminnan yhteydessä.

Arkistolain 7 §:n 2 momentin mukaan arkistotointa on hoidettava siten, että se tukee arkistonmuodostajan tehtävien suorittamista sekä yksityisten ja yhteisöjen oikeutta saada tietoja julkisista asiakirjoista, että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturva samoin kuin tietosuoja on otettu asianmukaisesti huomioon ja että yksityisten ja yhteisöjen oikeusturvaan liittyvien asiakirjojen saatavuus on varmistettu sekä että asiakirjat palvelevat tutkimuksen tiedon lähteinä.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Valittajan tietopyynnön kohteena olevat Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden puhelinnumerot on tallennettu Kansaneläkelaitoksen intranetissä olevaan henkilöstöhallinnon rekisteriin, josta hallinto-oikeudelle on Kansaneläkelaitoksen lausunnon yhteydessä toimitettu sähköiset tulosteet, joihin hallinto-oikeus on tutustunut. Asiakirjat sisältävät tiedon Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön nimestä, toimipaikasta, osastosta, tehtävänimikkeestä sekä työpuhelinnumerosta. Kysymyksessä oleva intranet ja sieltä saatavat sähköiset tulosteet ovat viranomaisen hallussa ja ne on laadittu sen tehtäviin kuuluvassa asiassa, mikä lähtökohtaisesti täyttää julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen asiakirjan määritelmän. Asiassa on siten arvioitava, jäävätkö intranetin sisältämät nyt kysymyksessä olevat tiedot julkisuuslain 5 §:n 4 momentin mukaisena viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuna asiakirjana julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Julkisuuslain 5 §:n 4 momentin tarkoituksena on turvata viranomaisessa työskentelevien henkilöiden keskinäistä vapaamuotoista kommunikointia ja mielipiteen vaihtoa. Hallinto-oikeus toteaa, että Kansaneläkelaitoksen henkilöstön lähtökohtaisesti sisäiseen yhteydenpitoon tarkoitetulla yhteystietoluettelolla ei voida katsoa olevan tosiasiallisesti vaikutusta Kansaneläkelaitoksessa tapahtuvaan päätöksentekoon tai muuhun asian käsittelyyn, ja siihen sisältyviä puhelinnumerotietoja voidaan sinänsä pitää julkisuusperiaatteen kannalta vähämerkityksellisinä. Tietyn henkilön työyhteystiedot sisältävää asiakirjaa ei kuitenkaan voida pitää viranomaisessa työskentelevän henkilön yhteydenpitoa sisältävänä asiakirjana, eivätkä luettelon tiedot muutoinkaan sisällöltään rinnastu hallituksen esityksessä esimerkinomaisesti mainittuihin asiakirjoihin. Kun otetaan huomioon, että luettelo koostuu henkilön asemaa, tehtäviä sekä niiden hoitoa julkisyhteisössä kuvaavista tiedoista sekä kyseessä olevan, asiakirjajulkisuutta koskevan perusoikeuden rajoituksen sisältävän säännöksen tarkoituksesta hallituksen esityksessä sanottu, ei ole perusteltua tulkita yhteystietoluetteloa julkisuuslain 5 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi sisäiseksi asiakirjaksi. Kansaneläkelaitos ei siten ole voinut hylätä tietopyyntöä sillä perusteella, ettei kysymyksessä oleviin tietoihin sovelleta julkisuuslakia.

Tietojen luovuttaminen viranomaisen henkilörekisteristä

Sovellettavat säännökset

Tietosuojalain 28 §:n mukaan oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta säädetään.

Julkisuuslain 13 §:n 2 momentin mukaan pyydettäessä saada tieto salassa pidettävästä asiakirjasta taikka viranomaisen henkilörekisteristä tai muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on, jollei erikseen toisin säädetä, ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten tietojen suojaus on tarkoitus järjestää.

Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 2 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan yleistä tietosuoja-asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksessa tarkoitetaan 'henkilötiedoilla' kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön, jäljempänä 'rekisteröity', liittyviä tietoja; tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella.

Saman artiklan 2 kohdan mukaan 'käsittelyllä' tarkoitetaan toimintoa tai toimintoja, joita kohdistetaan henkilötietoihin tai henkilötietoja sisältäviin tietojoukkoihin joko automaattista tietojenkäsittelyä käyttäen tai manuaalisesti, kuten tietojen keräämistä, tallentamista, järjestämistä, jäsentämistä, säilyttämistä, muokkaamista tai muuttamista, hakua, kyselyä, käyttöä, tietojen luovuttamista siirtämällä, levittämällä tai asettamalla ne muutoin saataville, tietojen yhteensovittamista tai yhdistämistä, rajoittamista, poistamista tai tuhoamista.

Saman artiklan 7 kohdan mukaan 'rekisterinpitäjällä' tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot; jos tällaisen käsittelyn tarkoitukset ja keinot määritellään unionin tai jäsenvaltioiden lainsäädännössä, rekisterinpitäjä tai tämän nimittämistä koskevat erityiset kriteerit voidaan vahvistaa unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;
b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;
e) käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;
f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi sellaisessa käsittelyssä, joka tehdään 1 kohdan c ja e alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen tietojenkäsittely muun muassa muissa erityisissä käsittelytilanteissa siten kuin IX luvussa säädetään.

Tietosuojalain 4 §:n 1 kohdan mukaan henkilötietoja saa käsitellä tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, jos kysymys on henkilön asemaa, tehtäviä sekä niiden hoitoa julkisyhteisössä, elinkeinoelämässä, järjestötoiminnassa tai muussa vastaavassa toiminnassa kuvaavista tiedoista siltä osin kuin käsittelyn tavoite on yleisen edun mukainen ja käsittely on oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Asiassa ei ole väitettykään, että toimihenkilöiden puhelinnumerot olisivat salassa pidettäviä tietoja. Kyse on kuitenkin yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta henkilötiedosta. Näistä tiedoista muodostuva tietojoukko muodostaa yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun rekisterin ja näihin henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä on siten pidettävä yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna henkilötietojen käsittelynä. Tietopyynnön kohteesta ilmenevien vastaavien tietojen luovuttaminen tarkoittaa siten henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen antamista viranomaisen henkilörekisteristä tai rekisterin tietojen antamista sähköisessä muodossa. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan tällaisen luovutuksen edellytyksenä on, että luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Valittaja on tietopyynnössään ilmoittanut pyytävänsä asiakirjoja yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun yksinomaan henkilökohtaista ja kotitalouttaan koskevaan toimintaan. Hallinto-oikeus toteaa, ettei tietosuojasääntelyä sovelleta kotitalouskäyttöön. Yksityishenkilö voi siten saada julkisia henkilötietoja yksityisiin tarkoituksiin myös viranomaisen henkilörekisteristä. Lähtökohtaisesti perusteluksi tietojen saannille riittää yksityinen käyttö. Valittaja on kuitenkin ilmoittamansa henkilökohtaisen käyttötarkoituksen lisäksi kirjoittanut tietopyyntönsä yhteyteen ylläpitämänsä verkkosivun osoitteen https://onnellinen-maa.webnode.fi/ ja todennut, että "Kaikki mitä kirjoitatte on julkista tietoa ja voi päätyä ym. sivustolle joten kannattaa ajatella mitä kirjoittaa ettei kirjoita mitä ajattelee". Kansaneläkelaitoksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa on lisäksi todettu, että valittaja on julkaissut Kansaneläkelaitokselta pyytämiään henkilötietoja kyseisellä verkkosivustolla, mitä valittaja ei ole kiistänyt. Hallinto-oikeus katsoo, että Kansaneläkelaitoksella on valittajan tietopyynnön sekä hänen aikaisemman toimintansa perusteella ollut perusteltu syy epäillä, että valittajalle toimitetut tiedot julkaistaan valittajan ylläpitämällä verkkosivustolla. Kansaneläkelaitoksen päätöksen lainmukaisuus tulee ratkaistavaksi niiden olosuhteiden valossa, jotka ovat vallinneet Kansaneläkelaitoksen antaessa päätöksensä valittajan tietopyyntöön, eikä asiaa ole siten syytä arvioida toisin sillä perusteella, että valittaja on hallinto-oikeudelle toimittamassaan vastaselityksessä ilmoittanut, että mikäli tietojen julkaisemiselle ilmoitetaan laillinen este, niin hän ei julkaise saamiaan tietoja ylläpitämällään verkkosivustolla.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on oikeuskäytännössään katsonut, ettei yksinomaan henkilökohtaisena käsittelynä voida pitää tietojen julkaisemista verkkosivuilla siten, että ne saatetaan ennalta määrittelemättömän henkilöryhmän saataville (esim. tuomio 6.11.2003, Lindqvist, C-101/01, kohta 46 ja 47). Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-101/01 antama tuomio koskee tietosuojadirektiivin 95/46/EY tulkintaa, mutta siinä lausuttu on soveltuvin osin otettava huomioon myös yleistä tietosuoja-asetusta ja tietosuojalakia sovellettaessa ja tulkittaessa. Esitetyn selvityksen perusteella valittajan tietopyynnössään mainitsema verkkosivusto on julkinen, ja sinne ladattujen tietojen voidaan siten katsoa olevan ennalta määrittelemättömän henkilöryhmän saatavilla, ja valittajaa on pidettävä verkkosivustolleen lataamiensa henkilötietojen osalta yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Näin ollen hallinto-oikeus katsoo, ettei tietojen lisäämistä valittajan ylläpitämälle verkkosivustolle voida pitää yleisen tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna luonnollisen henkilön yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa suoritettavana henkilötietojen käsittelynä.

Valittajan pyytämien henkilötietojen käsittelyssä on siten kysymys muusta kuin henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetusta tietopyynnöstä, mikä edellyttää yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisen käsittelyperusteen olemassaoloa. Henkilön asemaa, tehtäviä sekä niiden hoitoa julkisyhteisössä koskevia tietoja on lähtökohtaisesti oikeus käsitellä tietosuojalain 4 §:n 1 kohdan nojalla. Kun otetaan kuitenkin huomioon pyydettyjen henkilötietojen sisältö ja luonne lähinnä Kansaneläkelaitoksen sisäiseen yhteydenpitoon tarkoitettuina tietoina ja edellä todettu tietojen käyttötarkoitus, hallinto-oikeus katsoo, ettei valittajan pyytämien henkilötietojen käsittelyn tavoitteen voida katsoa olevan mainitussa lainkohdassa edellytetyllä tavalla yleisen edun mukaista ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun päämäärään nähden, eikä valittajalla voida siten katsoa olevan myöskään tietosuojalain 4 §:n 1 kohdan mukaista perustetta tietojen käsittelylle.

Asiassa ei ole ilmennyt, että valittajalla olisi muutakaan yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaista käsittelyperustetta. Kansaneläkelaitos on siten julkisuuslain 13 §:n 2 momentti huomioon ottaen voinut katsoa, ettei lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä henkilötietojen antamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sähköisessä muodossa ole. Valittajalla ei näin ollen ole ollut oikeutta saada Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden puhelinnumeroita pyytämällään tavalla sähköisenä kopiona, ja tietopyyntö on voitu tällä perusteella hylätä.

Muut sovelletut oikeusohjeet

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 4 § 1 momentti 5 kohta

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 2.5.2025 saamani tiedon mukaan päätöksestä ei ole haettu valituslupaa/valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös on lainvoimainen